tiistai 1. joulukuuta 2015

Uni

Sitä osaa arvostaa vasta kunnolla kun siitä on puutetta. Ja sillon sen arvostus on huipussaan. Tuntuu, ettei  mikään sillon oo yhtä tärkeetä. Ehän se ihan niin ole, mutta jostain syystä väsyneenä antaisi mitä vaan jos voisi olla juuri sillä hetkellä pirteä kun peipponen ja mieli olisi positiivinen ja ajatukset iloisia. Väsyneenä kun mieli tekee meille tepposet. Kaikki on raskasta ja tuntuu, ettei iloa meinaa saada revittyä väkisinkinkään mistään. Sitä vaan toivoo, että se olo menis ohi mahdollisimman pian, Ja äkkiä. Ja nopeasti. Kun taas hyvin nukutun yön jälkeen, elämä hymyilee ja kaikki on ihanaa. Sillon ei pienet vastoinkäymiset tunnu missään. Ne lähinnä naurattaa.

Itse olen aina ollut aamuvirkku. Menen mielelläni aikaisin nukkumaan ja olen aina viikonloppusinkin tykännyt herätä ajoissa, että on koko päivä aikaa puuhata. Yöuneni ovat siis tavallisesti ennen lasta olleet 8-9 tunnin pituisia. Alle 8 tunnin unet tuntuvat jo seuraavana päivänä. Päiväunia en ole koskaan osannut oikein nukkua, vaikka kovasti yritän välillä. Tiesin toki vauvan saapuessa taloon, että unesta tulee olemaan puutetta, Olin siis varautunut tähän kyllä. Mutta
kun sitä asiaa miettii hyvin nukkuneena ja mieli virkeänä, se ei tunnu niin pahalta asialta. Vasta kun väsymys on osa arkea, todella ymmärtää mitä se tarkoittaa ja miltä se tuntuu.

Sanoisin, että meillä nukutaan pääosin öisin kuitenkin melko hyvin. Yöt toki vaihtelevat, mutta keskimäärin meillä herätään syömään 2-4 kertaa. Luulisin tämän olevan ihan kohtuullinen määrä verrattun moneen "huonosti nukkuvaan" vauvaan. Mutta sitten kun niitä huonoja öitä tulee, vaikka pari kolme peräkkäin, mieliala muuttuu kyllä heti. Pirteämpinä päivinä yritän takoa kallooni, että väsyneenä pitäisi osata vaan laittaa "masennus" väsymyksen piikkiin, mutta tämä on osoittautunut välillä vaikeaksi. Unenpuute vaan on niin ylivoimainen vastus positiivisuuden etsinnässä.

Onneksi niitä hyviäkin öitä on ja sillon elämä tosiaan on ihanaa. Sillon en vaihtaisi pois hetkeäkään tästä katoavasta vauva-ajasta, joka loppujen lopuksi kuluu aivan liian nopeasti ;)

Tunnelmallista joulunodotusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti